Lyrics

Lumisen tien, korkean penkan Kylmään kylkeen varovasti istuutuu Siniset kasvot allapäin Kohmeisiin kämmeniin hautautuu Ei lämmitä käsiä palavat sillat Sormien läpi valkoista maata Tuijottaa katse etäinen Roudan ja viiman välikössä Yksin hymyilee itselleen Taivasta kohti liekit saa Sulkeutuvat väsyneet silmät Hyinen viima vähitellen kaikkoaa Lumisen tien, korkean penkan Kylmään syliin viimein nukahtaa Ei surevia jälkeen jää