Liian rikki hajoomaan (feat. Pyhimys & Pihla Heikintytär)

Lyrics

[Verse 1: Juno] Toista meist sattu, mut toista ei Sä sanoit et: hei sä et oo okei Millä tavalla koitit mut kahlita Ei puhuta mitää, mut vahditaan Mihin sä oot menos? Kenelle puhut? Kauan sä luulet, et tällane kestää Ihmist on vaikeet elämäst estää Annetaa olla, ne liat voi pestä Tajuut sä ees ite ton, sitä mä kelaan Henkisesti meist molemmat delaa Helppoo, ei ain oo Mut beibe, älä vainoo Vaan puhu sillo ääneen niit sun tuskia Oon huono ajatustenlukija Nyt sä tiedät sen [Pre-Chorus: Juno] Täl tyylil täs ei oo mitään mieltä Ku rakas me ei puhuta samaa kieltä enää [Kertosäe: Pihla Heikintytär] Sait mut rakennettuu hauraaks Liian kauan oon totellu tätä kеhää Oon jo ihan liian rikki hajoomaan Nyt kun nään sun läpi Sun sanat ei satuta mua enää [Verse 2: Pyhimys] Yhteinеn on symbolinen Syntax error syncompien Ku sydän lyö, se sattuu eniten Ero on kieli diabolinen Ja sen näki taas tostaki Et vaik mun kotimaa on ostari Nii mun kieli on mieletön Se villinä viuhuu, ota siit poskari Niin syvää, suutelen Ranskaa Rakkaudenkaipuussa luotan vaa hanskaa Kättelen sua sitku paperi on signattu Lahnoja lastiks vaa laivattu Huomaat ittes tähä vaa jääneen Kii enää siitä, et sanoo sen ääneen Jalat ku on pilvis, ni putoaa päälleen Kumpi sen nyt sanois ääneen Kun molemmat tiedetään Ei oo yhteist kielt enää Mut se iteltämme kielletään Ja itsemme pienennetään Tänään, tuun taas kotiin, oot jo siellä Mut koti ei ookkaa siel enää [Kertosäe: Pihla Heikintytär] Sait mut rakennettuu hauraaks Liian kauan oon totellu tätä kehää Oon jo ihan liian rikki hajoomaan Nyt kun nään sun läpi Sun sanat ei satuta mua enää