Uniaika

Lyrics

[Kertosäe] Yös lepää, unelmoi poika Älä niele kaikkee mikä sulle tääl syötetään Älä luovuut menetä, kuuntele, levähdä Pyyhi menevä ja on vielä enemmän Yös lepää, unet on totta Mutta yhtä ainoot tietoisuutta meille työnnetään Rohkeutta hivenen ohimolle hivelen Aurinkoo mä sivelen, värssyjä vihellen [Verse 1] Uppoon Pohjanmaan suistoon, muistoon Hämeen Alankojen kävelles meen menneisyyteen seittii Meen rinnan alle mikrobeihin mennessäni Rintamallе pitkin pitkin oppi-isän reittii Parast minulle ja elämällе kaikkialla Siemen sirotella, huomisella leikkii Minä ja planktoni leivottii savest happee Ilmaantu metaanista maa ja kaks hyvää heikkii Oon aika poissa Lapis jäängoissa Katajoiden kainaloissa maan ja taivaan välillä Mä seison Joensuus silmäs pyörremyrskyn Merenkurkun syövereissä Suomusjärvillä Paasiarkun kansi, tulisija, kuolinpesä Vasikoiden verta keihään kärjissä Toteemin juuril, tajunnan laitamilla Kävelen oljenkortta Koskenkorvassa järjissä [Kertosäe] Yös lepää, unelmoi poika Älä niele kaikkee mikä sulle tääl syötetään Älä luovuut menetä, kuuntele, levähdä Pyyhi menevä ja on vielä enemmän Yös lepää, unet on totta Mutta yhtä ainoot tietoisuutta meille työnnetään Rohkeutta hivenen ohimolle hivelen Aurinkoo mä sivelen, värssyjä vihellen [Verse 2] Peltisii pelimannei, betonikasvosii Aapapuita Apasheja viel etelässä vedossa Sittisontiaisii, herttanen kuusi Fossiili, uusii dyykkareita, skodareita elossa Oman onnen Giuseppo, ekonomi Patentoijan poika lainpykälän pelossa Aatu afäärimies, hovibrisari ja lännen lakeijat Miettii minne nuoriso menossa Me pidetään vaan toisiamme tyynyin Pitkin pitkää siltaa Hakaniemest Kemiöön Kaunelassa etiäisii autiomaassa Punasena rauhottaa pari pöyhittyy neliöö Aikaa ei voi pitää käsivarres kehittymäs Bakteerista takas ensimmäiseen eliöön On ihmiset alkuperäsii elävii eläimii Joten voima viimeset periköön [Kertosäe] Yös lepää, unelmoi poika Älä niele kaikkee mikä sulle tääl syötetään Älä luovuut menetä, kuuntele, levähdä Pyyhi menevä ja on vielä enemmän Yös lepää, unet on totta Mutta yhtä ainoot tietoisuutta meille työnnetään Rohkeutta hivenen ohimolle hivelen Aurinkoo mä sivelen, värssyjä vihellen [Jälkikertosäe] Ei voi unohtaa utsiskan luolaa Patska pitskoi, ei näy valo suojaan Silmät kii, et pääset lähemmäksi luojaa Sä tuut sokeeksi jos katsot aurinkoon suoraan Ei voi unohtaa utsiskan luolaa Patska pitskoi, ei näy valo suojaan Silmät kii, et pääset lähemmäksi luojaa Sä tuut sokeeksi jos katsot aurinkoon suoraan [Kertosäe] Yös lepää, unelmoi poika Älä niele kaikkee mikä sulle tääl syötetään Älä luovuut menetä, kuuntele, levähdä Pyyhi menevä ja on vielä enemmän Yös lepää, unet on totta Mutta yhtä ainoot tietoisuutta meille työnnetään Rohkeutta hivenen ohimolle hivelen Aurinkoo mä sivelen, värssyjä vihellen